Vasta Kuuban ajan aivan lopulla tulimme ajatelleeksi, että kotiin ollaan pian palaamassa. Mietimme miltähän puhdas talvi-ilma tuoksuu? Miltä tuntuvat pitkät housut jalassa? Pipo päässä ja hanskat kädessä? Luminen maisema? Hiljaisuus Villilässä? Sukulaiset ja ystävät saman pöydän ääressä!
Haikeuttakin alkoi olla mielessä, kun ajattelimme kuluneita 3½ kuukautta, mutta onneksi muistojen ääreen voi aina palata kuvien ja näiden nettikirjoitustenkin avittamana.
Jokainen maa on omalla tavallaan muistuttanut meitä elämän tärkeistä asioista. Jokaisessa maassa olemme päässeet tutustumaan johonkin meille tuntemattomaan. Silti olemme kohdanneet peruselämisen tutut asiat joka paikassa. Välillä olemme saaneet ihailla luonnon mahtavauutta ja kauneutta, välillä olemme saaneet hämmästellä ja jopa kauhistella näkemiämme elinoloja. Erityisen onnellisia olemme siitä, että olemme 3½ kk kokeneet kaiken yhdessä. Ei ole montaakaan hetkeä koko matkan aikana, jolloin olisimme olleet eri teillä.
Nyt olemme olleet kotona kolme päivää ja olo alkaa tasaantua. Ensin tuli päätä kiertävä pääkipu, oudot unet ja väsymys - molemmille. Pitkät ja paksut vaatteet sekä talvikengät ovat tuntuneet oudoita. On ollut ilo nähdä ystäviä ja sukulaisia kasvotusten ja puhua heidän kanssaan puhelimessa. Kaikki olemme samaa mieltä - ensin tuo vajaan 4 kk reissu tuntui pitkältä ajalta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna aika meni todella nopeasti.
Rinkatkin saapuivat eilen sunnuntaina ja saimme tyhjentää niiden sisällön suoraan pesukoreihin. Pesukoneesta ja kuivausrummusta olemme osanneet olla onnellisia. Kuubassa sellaisia hienouksia ei ole läheskään kaikilla käytössä (ei edes majoituspalveluita tarjonneissa perheissä). Moni muukin asia palautuu arvoonsa - hanasta tuleva juomakelpoinen & maukas vesi, viemäreiden toimiminen, yleinen siisteys, puhtaus ja raikas ilma, jne.
Matkamme oli erittäin onnistunut. Pysyimme terveenä koko reissun eikä meille sattunut mitään suurempaa haveria koko matkamme aikana. Joku jo kysyi, että olemmeko nyt reissanneet niin paljon, että emme liikahda kotoamme pitkään aikaan. Mitäs luulette? No, eihän toki. Jatkamme edelleen kohti uusia reissuja ja seikkailuja sekä vanhoihin että uusiin kohteisiin. Yleensä olemme rauhallisin mielin, kun meillä ainakin yksi matka on varattuna. Timo jatkaa reissamista jo huhtikuun loppupuolella perinteisellä 2 viikon Mallorcan pyöräilyleirillä.
Nyt me päätämme rtw-matkablogimme näihin kuviin ja tunnelmiin!
Kiitos teille kaikille blogiamme seuranneille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti