Auton vuokraus oli toinen must-ohjelma tänään hoidettavaksi, kun huomenna on aatto ja lähes kaikki paikat kiinni. Netistä löytyi suht hyvä vaihtoehto, mutta vanha ostaja_Timo luuli saavansa sen edullisemmin menemällä paikalle neuvottelemaan. Mutta eihän se niin mennyt: bussimatkan takana hinta oli korkeampi ja auto pienempi. No, ei hätää. Takaisin nettiin ja kauppa kiinni. 10 päiväksi Nissan jotain ja valmiina uusiin seikkailuihin uudenvuoden juhlinnan jälkeen. Aivan hukkareissu ei tuo bussireissu ollut, autovuokraamon vieressä oli hyvätasoinen fillarikauppa. Tarjonnan huipulla oli v 2010 Pinarello Prince, Dura Acen sähövaihtajilla ja Cosmicin hiilarikiekoilla. Hinta vain 15kAu$, eli n 10k€. Oli siellä myös retrovärinen Pinarerllon sinkula, ihan sikahieno! Sen innoittamana vierailimme myös kotikulmillamme parissa muussa pyöräkaupassa, kun ne tänään olivat auki.
Aatosta me ei vaan vielä tiedetä, "uskalletaanko" mennä keskustaan uutta vuotta juhlimaan, kun siellä on 1,5 miljoonaa muutakin ja heistä melkoinen osa on pyrkimässä pian puolenyön jälkeen lautalla Manlyyn. Bussit ja taksit ei kulje, kun silta on suljettu koko yön... Saatamme tyytyä katselemaan ilotulituksen lähikukkuloilta. Täällä on muuten tiukat säännöt juhlijoille - ei lasia, ei alkoholia. Ja sakot on suuret, jos kiinni jää.
Tänään iltapäivällä kävelimme upean maisemareitin Manlystä Spit-sillalle. Matkaa kertyi vain reilut 10 km, mutta maisemat ja maasto olivat tosi vaihtelevat. Polku on koko matkalta rakennettu ja viitoitettu. Se kulkee osin meren rantaa, osittain jyrkkiä rinteitä ja pensaspalojen jäljiltä raivattuja reittejä.
Veneitä täällä riittää ja näimme useita venesatamia sekä -poukamia kävelyreittimme varrella.
Näköalapaikkoja oli reitin varrella paljon. Koska kipusimme paljon, näimme maisemia korkealta.
Hienoja hiekkarantoja näimme kulkemamme noin 10 km matkalla monia. Osa rannoista oli suurempia, joihin oli rakennettu esim. lapsille merivesialtaita. Osa taas oli varsin idyllisiä, pienehköjä poukamia. Uikkarit meillä oli kävelyreissulla valmiiksi päällä, mutta sopimus oli, että jokaisella vastaantulevalla rannalla EI uida.
Kävelyn jälkeen palkitsimme itsemme suosikkipubiksemme muodostuneessa paikassa pintillä cideriä ja Quinnesiä. Kylläpä se maistui!
Nyt taas on matka alamäkeä syömään. Majamme on melkoisen mäen päällä, vain muutama minuutti kävelykadulta. Sen kipuaminen 3-4 kertaa päivässä alkaa jo tuntua kintereissä. Fillaristit saavat mäessä melkoiset vauhdit ja joskus kylppärissä ollessa (ikkuna on auki ja tielle päin) kuulee, kuinka joku oikein hihkuu mäkeä laskiessaan.
Manlyn kävelykatu ja muu keskusta jää kahden rannan väliin. Toisella niistä on lauttasatama, mutta rannat lauttasataman ympärillä ovat käytössä auringon palvontaan, purjehtimiseen, surffaukseen, yhdessä oleiluun jne. Keskustan toisella puolella on suurempi ranta, joka on Manlyn ja Sydneyn asukkaiden kokoontumis- ja harrastepaikka ja samalla hieno ranta meille turisteille. Alla olevassa kuvassa on ranta lauttasataman puolelta.
Vaikka me olemme täällä lomalla, rannat ovat selkeästi osa paikallisten arkipäivää. Tänään kävelyreissullamme puhuimme, kuinka Intian Andamaneilla oli hienoa, mutta tuo saaristo oli selkeästi lomakohde. Sydneyssä ja erityisesti Manlyssä rantaelämä ja arki kohtaavat niin viehättävästi, että täällä voisi hyvin kuvitella (tai haaveilla) asuvansa. Upeat talot meren rannalla ja rinteissä eivät kiinnostusta vähennä. Asuntojen hintataso hillitsee intoa hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti