Shambhalan majapaikkamme tarjoaa meille palveluitaan merenrantarinteessä viidellä eri tasolla:
* Ensimmäisellä tasolla (alimpana) on hiekkaranta. Polkua pitkin hieman rannalta ylös ja tarjolla on suihku meriveden ja hien huuhtomiseen.
* Toiselle tasolle tultaessa vastassa on leveä ruohikkopolku, jonka kahta puolta on suurehkoja rannan kiviä ja istutettuja puskia. Rappuset johtavat buddhapatsaalle ja sen ympärillä on pieni puutarha ja vieressä "teetalo" (tästä kerroimmekin jo eilen).
* Komannelle tasolle tullaan edelleen reunustettua ruohikkopolkua, mutta välillä maahan on valettu betonilaattoja, joihin on upotettu kiviä, simpukankuoria ja muuta vastaavaa erilaisiksi asetelmiksi ja välillä vastaan tulee erilaisia portteja, jotka on koristeltu vastaavasti. Kolmas taso on Shambhalan perustaso. Sinne saavutaan autolla ja siellä sijaitsee yhteismajoitustalo sekä grillikatos, lummelampi, piha-alue jne.
* Neljännelle tasolle johtaa kapea valettu serpentiinipolku, joka sekin on tuttuun tapaan hieman koristeltu. Kahden hengen huoneitä on rivissä neljä vierekkäin ja ensimmäisenä on näille huoneille yhteinen keittiö. Me olemme asuneet huoneessa numero 2. Suihkukin löytyy ja koska suihkukoppi on aikalailla puskissa, tuntuu kuin olisi viidakkosuihkussa ;)
* Viidennellä eli ylimmällä tasolla, mäen päällä on joogasali. Sinne neljännelle tasolle johtanut polku jatkuu edelleen kapeana, valettuna, jyrkkänä serpentiinipolkuna.
Jokaiselta tasolta todella hieno merimaisema - kaikki on rakennettu merta kohti. Yöpyminen maksaa noin 33 €/maja. Moni maksaisi paljon enemmänkin näistä näkymistä. Toisaalta - moni ei olisi valmis ulkovessoihin, ulkosuihkuihin eikä siihen, että huoneessa ei ole sähköpistoketta.
Tänään nousimme aikaisin ja teimme Shambhalan joogasalissa harjoituksen ennenkuin siellä alkoi ohjattu tunti klo 8.30. Olo oli jäykkä, mutta kankea ja kipujakin on siellä täällä. Melonta-kävelypäivämme muistoja ;)
Uuden Seelannin kesä on osoittautunut suomalaisen kesän kaltaiseksi - jos tänään paistaa, se ei takaa sitä että huomenna paistaisi. Niin kävi nytkin. Eilen sää oli mitä parhain ja tänään harmaa. Joogan aikana saatiin jopa vesikuuroja. Suunnitelmat laitettiin uusiksi ja lähdimme Takakan kaupunkiin.
Päivän parhaimmistoon kuului vierailu eräässä design / käsityökaupassa, josta ovi johti paikalliseen museoon sekä puettavan taiteen näyttelyyn. Museossa näimme laivojen pienoismalleja, vanhoja karttoja, kuvia ja välineitä aiemmasta kullankaivuusta jne. Puettava taide (wearable art) veti suun hymyyn ja uusi kilpailu on parasta aikaa meneillään. Me näimme näyttelyssä paikallisia puettavia teoksia vuosien varrelta. Jos joku kiinnostui, niin kannattaa köydä kurkkaamassa www.worldofwearableart.com.
Päivän merkittävin nähtävyys oli kuitenkin Pupu Srings. Se on Uuden Seelannin laajin lähde ja maailmaassakin se on sadan suurimman joukossa. Erikoisinta tässä lähteessä on se, että sen sanotaan olevan jopa maailman puhtainta vettä (ainakin puhtaimpien joukossa). Näkyvyyden sanotaan olevan jopa 63 metriä, joka on jotakuinkin niin puhdasta kuin vesi voi olla. Vesi on aina saman lämpöistä eli 11.7 asteista.
Alkuillasta teimme uusia suunnitelmia huomiseksi ja eteläsaaren loppuajaksi ajatuksella "mitäs jo aurinko paistaa ja mitäs jos ei paistakaan..." Suunnittelun jälkeen lähdimme illalliselle 2 km päähän majastamme, Mussels Inn:iin. Se on todella suosittu ruokapaikka ja mekin menimme sinne jo kolmatta kertaa. Ravintolassa on rento meininki ja "vanhan ajan fiilis".
Eilen söimme mm. simpukoita ja kalaa.
Tänään tyydyimme paikalliseen piirakkaan salaatilla. Timo maisteli ruoan kanssa talon omia olusia. Talon pihapiirissä on komia puhelintoteemi, joka sekin on kai eräänlaista paikallista taidetta.
Täällä Golden Bayssä luotetaan edelleen ihmiseen ja siihen, että toisen omaisuuteen ei kajota. Meidän huonetta ei edes saa lukkoon ja Mussels Inn:n tarjoilija sanoi meille, että: " Ei täällä kukaan kotioveaan lukitse. Mäkin olen täällä töissä ja mun kotiovi on sepposen selällään." Takakan kaupungilla huomiomme kiinnittyi fillareihin. Niitäkään ei lukita ja kypärä jätetään rennosti tankoon roikkumaan. Siinä ne yhdessä kuskiaan rauhassa odottavat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti