Kovalam 13.12.2009

Turismi on saanut tosi kovan kolauksen täällä Kovalamilla: lehdet kirjoittavat, että hotellien käyttöaste on vain 40%, kaikki kauppiaat kärsivät ja valittavat huonoa myyntiä. Jotkut ovat jopa huolestuneita tulevaisuudestaan, kun uusia hotelleja ja kaupparakennuksia sekä ravintoloita syntyy leveäksi laajennetulle rantabulevardille. Seurauksena ei voi olla muu, kuin hintatason nousu ja meidäntyyppisten matkailijoiden kaikkoaminen ennen pitkää.

Uusikin kehityshanke käynnistyi juuri: rannan edustalle, muutaman sadan metrin päähän alettiin rakentaa keinotekoista riuttaa. Sen tarkoitus on, että aallot murtuvat varhemmin ja rannasta tulee turvallisempi uida. Lehdessä kirjoitettiin myös, että sen ansiosta hiekkarannasta tulee leveämpi (syvempi), kun vesi ei pääse niin vapaasti huuhtelemaan rantaviivaa. Näkis vaan: riutan pituus tulee olemaan n 150m ja lahden suu on noin kilometri. Kyllä se vesi taitaa tiensä rannalle löytää.

Meillä on kuitenkin edelleen mukavaa: päivät kuluu nopeasti ja jo tutulla kaavalla. Mainion lisävärin niihin tuo vanhat ja uudet tuttavuudet, joihin täällä törmää. Vielä täällä ei näy punaniska brittejä, eikä hoilaavia norskeja. Uudet tulijat ovat kuitenkin jo vähän erityypisiä, kuin vanhat joogit ja hipit ja rauhaa kaipaavat eläkeläiset. Aika paljon nuorehkoja ruotsalaisia ja joitain venäläisiäkin.

Pukeutuminen on aika vapaamuotoista. Kaikilla on hyvin kevyet puuvillahousut ja paita, usein täällä teetetyt. Kalastajat ja hoitopaikan miehet sekä monet paikallisetkin pukeutuvat lungiin. Se on semmoinen lannevaate, joka kietaistaan pitkäksi tai kääräistään lyhyeksi lanteille. Alla ei välttämättä ole mitään, mikä onkin hyvin kätevää, jos polun varrella sattuu hätä yllättämään. Siitä vaan kyykkyyn ja helmat kainaloon. 

Eilen illalla Timo aiheutti pukeutumisellani kultturishokin. Hän meni hakemaan hoitapaikastamme kääreen reiteensä, jotta se vähän pehmenisi ja sietäisi paremmin hierontaa. Päällä oli Niken 3/4 mittaiset juoksushortsit, joiden alla haudekääre hyvin pysyisi. Manageri, kun näki ne, niin hörähti nauramaan, jotta naisten housut. Timo ei viitsiny sanoa mitään lungeista...

Marjon puhdistus/tyhjennys meni hyvin. Yöllä klo 00.30 - 2.30 noin 5 käyntiä wc:n puolella. Aamulla olo oli tyhjä, kapoinen ja pirteä. Hoitopaikassa meitä oli 5 naista vierivieressä penkillä nauttimassa aamupalaksi punaisesta riisitä tehtyä riisivettä (riisiä toki joukossa ja hitunen suolaa). Myös edellisen yön kokemuksia vaihdeltiin. Koska olemme erilaisia, niin kokemukset olivat vastaavasti moninaiset. Toisille tyhjennysyö oli helppo ja toisille ei. Eilinen päivä meni muutoinkin kevyen ruoan parissa. Vain hieman riisiä ja keitettyjä vihanneksia. Ei hedelmiä. Se oli hoitopaikan tohtori Unnin ohje.

Hoidoissa Timolla on jatkunut sama tuttu kaava edelleen. Marjolla puhdistuksen jälkeen jaloilla hieronnan lisäksi öljykylpy.Siinä noin 3 litraa lämmitettyä öljyä välellaan hoidettavan päälle (useampaan kertaan ja eri asennoissa). Uskotte varmaan, että moisesta ihanuudesta tulee raukean hyvä olo.

Linon joogaretriitti alkoi tänään. Vielä pari päivää sitten tuntui siltä, että joogien joukko jää ainakin ensimmäisellä viikolla hyvin pieneksi, mutta eilen vastaan alkoi tulla enemmän ja enemmän tuttuja kasvoja. Tänä aamuna ensimmäisessa harjoituksessa (ohjattu) klo 7 meitä olikin ihan mittava joukko jo paikalla. Monet meistä tapaavat kerran vuodesta täällä Intiassa tai ehkä toisen kerran jossakin muulla joogaretriitillä. Nämä kohtaamiset ovat yksi Kovalamin reissun helmiä.