Havanna, osa 2 22.2.2010

Havannan yleisilme on hyvin kulunut ja rähjäinen. Tähän maahan ja kaupunkiin joutuu kyllä totuttelemaan. Vanhojen autojen päästöpilvet ovat kammottavia. Kaupunki on likainen ja näytti meille todella likaisen puolensa sateen aikana. Voi mitä kaikkea niissä likalätäköissä mahtoikaan olla joiden läpi mekin märin jaloin porskuttelimme. Neuvojia löytyy myös. Kun luet kadun kulmassa karttaa tai silmäilet ympärillesi siihen malliin, että jotain olet haeskelemassa (esim. ruokapaikkaa), niin on hyvinkin todennäköistä, että joku paikallinen yrittäälähteä sinua johonkin kuljettamaan. Osa heistä voi hyvinkin olla hyvällä asialla pienen tipin toivossa, mutta olemme kuulleet monta varoitusta siitä, että näissä voi myös vaara vaania.

Onneksi sade taukosi päivän mittaan ja kaupungin lika-kurakadut alkoivat pikkuhiljaa kuivua. Me kävelimme vanhan kaupungin läpi taloja ja ihmisiä katsellen kohti Havana Club rommimuseota (http://www.havana-club.com/en). Satuimme museoon hyvään aikaan. Englanninkielinen kierros oli juuri alkamassa. Kiersimme oppaan johdolla, suurella ryhmällä rommin tekemisen peruskierroksen, joka päättyi 7-vuotisen rommin maisteluun.  Me halusimme saada vertailukohdan 10-vuotiseen ja istahdimme kierroksen jälkeen museon baariin 10-vuotista maistelemaan. Eroa löytyi. 10-vuotinen vei selkeä voiton ja museon baarin tiskillä toiminut baarimikko osoittautui mukavaksi juttukaveriksi.

Ruoka ei ole saanut meiltä tähän mennessä Kuubassa hurraa huutoja, paitsi aamupala omassa majapaikassamme. Hedelmiä täällä näyttää olevan paljon ja tuoreita hedelmämehuja saa ympäri kaupunkia. Ruoka on hyvin perusruokaa: kanaa ja kalaa perusmuodossaan, riisiä ja sen kanssa papuja joko erikseen tai seassa, makeaa perunaa, hieman salaattia. Kaikki maustettu hieman suolalla, eikä muuta. Majapaikkamme isännällä, Eliolla, tuntuu olevan ruoanlaittotaitoo hyppysissään. Niinpä päätimme tänään kokeilla, mitä saamme kun syömme täällä majalla illallisen heidän kanssaan. Saimme hyvää ja maukasta kasvissosekeittoa, paistettua kalaa riisin sekä makeista perunoista tehtyjä uunissa paistettuja suikaleiita. Täytyy sanoa, että vaikka tälläkin kertaa mentiin hyvin samalla peruslinjalla, niin majapaikkammen illalinen voitti helposti meidän eilisen illan kalliihkon ravintolan tarjonnan.

Illaksi menimme sitten Hotel Nationalin Cabaret Parisienia katsomaan. Se oli meille pienehkö pettymys. Ihan katsottava esitys, mutta suurimmasta osasta tanssijoita näki, että tekevät samaa showta päivästä ja illasta toiseen. Osa puvuistakin oli aika kammottavia. Väliin mahtui toki hienoakin pukuloistoa, loistavaa tanssia sekä iloisia ilmeitä.

Mikä täällä Kuuban Havannassa saa hymyn nousemaan huulille? Se on ihmisten olemus ja elämisen tyyli. Siellä täällä näkee ja kuulee jonkun hyvräilevän jotain. Musiikki tuo kaupunkiin tunnelman ja musiikkia kuulee joka paikassa. Monissa kuppiloissa on live-musiikkia tuomassa tunnelmaa.

Ihana asia ovat myös kiikkutuolit.

Niitä on jokaisella pihalla ja parvekkeella yksi tai useampia. Myös majapaikkamme helmi on parvekkeen ulkosivu, jossa on kaksi kiikkutuolia vastakkain. Siinä on täydellinen paikka seurata kadun normaalia elämää ja kiikutella itseään mukavaan, rentoon tahtiin. Ja jostain naapuristosta kuuluu varmasti samban, rumban rytmejä tai jotain muuta keinuntaa rytmittävää :)