Taivas on sininen. Ei voisi olla sinisempi. Me kuljemme Valparaison kumpareilla. Katselemme taloja, maisemia, vastaantulevia ja talojen pihoissa olevia ihmisiä. Tänään on maanantai ja valitettavasti useimmat museot ovat suljettuina. Osa on kunnostuksen alla, joten niihin ei tällä hetkellä pääsisisi sisään tutustumaan muutenkaan.
Täällä ei ole vaadittu asemakaavan mukaista rakentamista. Jokaikinen talo on omanlaisensa, -näköisensä ja -värisensä. Osaa taloista ei voi kutsua taloiksi, vaan pikemminkin hökkeleiksi ja osa taloista on hyvinkin viehättäviä ja kunnossa pidettyjä.
Aurinko paistoi kuumasti, kun saavuimme rinnekierrokselta Plaza Echaurrenille. Sen yhdellä laidalla on merivoimien esikunta. Komea, vanha rakennus vahteineen.
Aukion toiselta sivustalta löysimme kaupungin kulttuurikeskuksen. Oli aikamoinen sattuma, että rinnekävelymme aikana huomasimme pari ilmoitusta viikon kestävästä Rockodromo 2010 - tapahtumasta ja kun pääsimme kulttuurikeskukseen, siellä oli meneillään tuon tapahtumaviikon avajaistilaisuus musiikkiesityksineen. Paikalla oli myös paljon toimittajia, valokuvaajia sekä TV-yhtiöitä. Avajaistilaisuuden teemana oli intiaanien historiaa kuvaava valokuvanäyttely sekä teemaan sopiva bändi soittamassa ja laulamassa.
Oli aika etsiä lounaspaikka ja kapusimme jälleen kukkuloille. Pienen harhailun ja etsiskelyn jälkeen löysimme tiemme Cafe Turriin. Aivan ensiluokkaiseen ravintolaan, joka sijaitsi rinteellä, loistavalla maisemapaikalla kolmessa tasossa. Turri on meille tuttu paikka Pirkkalasta ja olemme siellä viettäneet monta mukavaa hetkeä (kiitos Inga & Esa). Tämän päiväisen perusteella voimme päätellä, että Turri tuntuu olevan hyvä tae hyvästä ruoasta, palvelusta, seurasta ja tunnelmasta muuallakin.
Ja jos eilinen pizza oli karmean rajamailla, niin tämänpäiväinen oli puolestaan parasta ykkösluokkaa. Tästä ei ruoka enää paljoa parane. Voisimmepa antaa teille maistiaisia. "Duck Confit in Orange sauce with Sautéed potatoes". Ehkä parasta ankkaa ikinä.
Vaikka olimme kävelleet koko päivän, päätimme lähteä vielä iltapäiväksi rantaan ja niin teimmekin. Tunti rannassa oli oikein riittävästi, koska olimme saaneet kasvoille aurinkoa jo koko muun päivän.
Illalla ajattelimme vielä käydä syömässä jotain pientä. Paikaksi valikoitui Cafe Expresso, jossa oli paljon muitakin illan istujia. Valistsimme kanaa ja kalaa, riisillä ja salaatilla. Viiniksi suositeltiin Casillero del Diablo, Chardonnay 2006, joka osoittautuikin varsin oivaksi viiniksi.
Huomenna on edessä paluu Santiagoon, missä olemme vanhassa hotellissamme ainakin yhden yön. Siitä eteenpäin suunnitelmat ovatkin taas avoimet. Hyviä ehdotuksia :)?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti