Olimme tänään kävelykierroksellamme 13 tuntia! Läksimme aamulla liikenteeseen klo 10 ja olimme takaisin hotellillamme klo 23. Jalkojen päällä muutoin, paitsi lounaan ja illallisen aikaan.
Tutustuimme Santiagon vanhaan kaupunkiin, joka on Santiagon hallinnollinen keskus. Infon oppaan mukaan tämän hallinnollisen keskustan lisäksi on se keskusta, jossa "eletään" sekä "business-keskusta" pilvenpiirtäjineen.
Aivan ensimmäiseksi tutustuimme Paris-Lodres kaupunginosaan hotelleineen ja kirkkoineen, sitten suuntasimme presidentin palatsiin, jossa seurasimme mm. vahdin vaihdon.
Santiagon kulttuurikeskukseen kävimme myös tutustumassa, mutta näyttelyt jätimme myöhempään ajankohtaan. Näimme matkamme varrella monia vanhoja ja uudempia rakennuksia ja paikkoja - ministeriöitä, katetraaleja, museoita, aukioita, kauppahalleja, kauppoja, kahviloita jne.
Santiagossa asuu noin 6 miljoonaa asukasta ja kaupunkia riittää. On tosi viehättäviä kaupunginosia ja on myös niitä, joihin ei mennä. Laukuista ja kaupungilla mukana olevista tavaroista on syytä pitää huolta. Taskuvarkaita on kuulemma liikkellä. Kultaiset kaulakorut kehotettiin ottamaan pois, jotta eivät herätä turhaa kiinnostusta. Ja totta todella, juuri kukaan ei pidä kaulakoruja.
Kävimme päivän aikana myös Santiagon taidemuseossa
ja parissa muussakin taiteita esittelevässä talossa. Tänään emme nähneet mitään erityisen kiinnostavaa. Pari mukavaa valokuvanäyttelyä kyllä ja yhden inkojen aikaisesta esineistöstä.
Kauppahallissa saimme ihailla mm. moninaista kalojen ja muiden meren antimien määrää. Hintataso on kohtuullinen - kana maksaa noin 1.5 euroa / kilo, monet kalat non 2 euroa / kilo, hedelmät 0.5-1 euroa / kilo.
Iltapäivällä kipusimme mäen päälle, näköalapaikalle - neitsyt Marian monumentille. Alkumatkan tosin matkasimme taas vaunun kyydissä.
Kukkulalta näki laajan Santiagon kaupunkialueen, jota ympäröivät vuoret.
Ja huipulla neisyt Marian patsas.
Jäimme samalta reissulta Bellavistan alueelle iltadrinkille ja sen jälkeen illalliselle. Suunnittelimme ensin kävelevämme vielä hotellille, mutta otimme sitten kuitenkin taksin. Tällä kertaa neuvottelimme hinnan taksikuskin kanssa ennakkoon (eilisestä viisastuneina). Taksikuski oli jälleen melko nuori paikallinen kaveri, joka hauskuutti meitä tarinoillaan. Kaveri nimittäin kertoi aloittavansa ensi viikolla englannin kielen kurssin, koska haluaa englannin taitonsa hyvään kuntoon. Ei siksi, että voisi Santiagon taksissa palvella paremmin turisteja, vaan siksi että haluaa Eurooppaan töihin - sinne Australiaan :) Kuskin kannattaisi siis ottaa myös pari maantiedon tuntia...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Heissulivei!
VastaaPoistaja kiitokset aikeisemmasta vastauksesta kommenttiini. Ihanaa kuulla ajatuksianne ja tunnelmianne maailman menosta siellä suunnalla. Ennen kaikkea upeaa, että matkanne tarjoaa teille sitä, mitä odotittekin. Mielettömiä elämyksiä. Santiagon tarinoinnista tosin tuli tunne, että paikka vaatii kielen ja kulttuurin puolesta enemmän valppautta liikenteessä. Maailma on täynnä niin erilaisia paikkoja.
Huomasin Mikon kirjailleen jokusella sanalla reissustamme. Tunnelmat ovat täällä suunnalla samoilla linjoilla. Tuli taas mentyä korkealla ja kovaa ihmetellen mäkien pituutta ja monimuotoisuutta, maisemista hengästyneinä. Toisina päivinä taas hengästytti se, ettei niitä maisemia näkynyt, hyvä jos näki edellä kiitävän selän. Lentävänä lauseena olikin, ettei sillä niin väliä minne on menossa, kun tietää mistä on tulossa.
Ja Reko meni lujaa. Perässä ja porukassa onneksi pysyttiin, mutta välillä äidin sydäntä kylmäsi, ei voi mitään. Ja tuosta Mikon flunssasta.... Aina laskupäivän iltana kierrätettiin viskipulloa sen verran, että otettiin huikat molemmille jaloille (mitä kieltämättä erityisesti kymppitonnin päivän päätteeksi tarvitsikin) suoraan pullon suusta. Tuosta porukasta on vissiin vain Juke sairastumatta. Itse en ole ilmeisesti ottanut riittävästi buranaa, kun tauti ei meinaa millään lähteä pois. Tuli taas muistutus kuinka pöpöt leviää.... Eli juokaa te siellä reissuissa vain omista pulloistanne ;-)
Terveisin Terhi
Tervehdys! Reissu tuli heitettyä ja varastot ovat täpötäynnä siis nou hätä! Kiitokset myös sukista ja kynsikkäistä tosi ihanan tuntuisia.Mummo pyysi välittämään myös kiitoksensa saamastaan kortista.Sope lähti tänä aamuna jänisjahtiin, ekakertaa tänä talvena.Eipä tänne ihmeempää putkiremppa jatkuu kadulla, joten ei taida kohta päästä kotia kuin jalkapatikalla, mutta onneksi se ei ikuisuutta kestä, onpahan sitten uutta putkea veden virrata.Teillä vain maisemat ovat toinen toistaan ihmeellisemmät jaksaako niitä enää edes ihmetellä. Terveiset ja kaikkea hyvää matkanne varrelle.
VastaaPoistaKiitos reissupäivityksistä! Luemme niitä mieluusti.
VastaaPoistaMe ollaan kyllä juotu koko reissu yhteisistä pulloista ja maisteltu toistemme ruoat toistemme haarukoilla, mutta olemme toivoneet, että muiden pöpöt pysyisivät mahdollisuuksien mukaan ulkopuolella. Aikalailla hyvin ollaan toistaiseksi oltu terveinä. Intian jälkeen meillä kummallakin oli flunssaista rökäköhää ja Marjo kärsi allergiasta Uudessa Seelannissa. Siellä kun kesä on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Allergiaoireet siellä olivat myös samat, mutta vahvemmat.
Ohhoh - vai on posti jo saapunut Lappeenrantaan. Uuden Seelannin posti lupasi toimituksen vasta viikon päästä. Hieno homma.
Meiltä myös mummolle jälleen paljon terveisiä.
Juu, maisemat muuttuvat. Kyllä niitä ihmetellä jaksaa, kun vain löytää kustakin paikasta sen itselle mielenkiintoiset kohteet. Täytyy kyllä myöntää, että ihan jokainen merenranta tai näkymä ei meiltä saa ylintä ylistystä, koska olemme nähneet niitä tällä reissullamme niin paljon ja niin hienoja.
Terkuin,
:: Äm & Tee